TEKIJÄN ALKUSANAT
Olen joutunut kirjoittamaan Savon keskiajan tavallaan nurinkurisessa järjestyksessä laadittuani jo sitä ennen yleisesityksen seuraavasta aikakaudesta, uskonpuhdistuksen ajasta. Luonnollisesti minulla sitä kirjoittaessani täytyi olla käsitys edeltävästä aikakaudesta, ja useassa kohdassa jouduin antaakseni taustaa esitykselleni koskettelemaan keskiaikaa ohi sen, mitä oli luettavissa aikaisemmin ilmestyneestä Savon historian I osasta.
Savon historian keskiaikaiset lähteet ovat erittäin niukat. Tehtävääni on helpottanut se, että olen saattanut jatkaa uuden, tutkimuksen nykytilannetta vastaavan esihistorian esityksen pohjalta. Rajaa historian ja esihistorian välille ei voi täsmällisesti vetää siihen, missä vastaamme tulee ensimmäinen Savoa suoranaisesti koskeva kirjallinen lähde. Sen johdosta että esihistorian kirjoittaja on halunnut rakentaa muinaistieteellisen aineiston varaan, olen joutunut pohtimaan eräitä rajakysymyksiä myös naapuritieteiden, eritoten nimistöntutkimuksen tarjoamasta näkökohdasta. Olen pyrkinyt tuomaan esiin historiallisen näkökulman rajoittumalla niin pitkälle kuin mahdollista vanhimman historiallisesti dokumentoidun nimiaineiston varaan. Sitä Savosta on runsaasti uuden ajan alusta, valitettavasti ei vielä keskiajalta.
Keskiajan esityksessä olen pitänyt johtavana näkökohtana Savon kehittymistä maakunnalliseksi kokonaisuudeksi. Hieman toisesta näkökulmasta sitä voisi nimittää savolaisen heimon eriytymiseksi laajemmasta karjalaisesta yhteisöstä. Tältä kannalta saavat painoa etenkin maakunnan länsi- ja itärajan muotoutuminen sekä Olavinlinnan rakentaminen, joka alkaa eriyttää Savon hallintoa ja yhteiskuntaa Viipurin Karjalasta.
Savon yhteiskunta- ja taloushistoriaa ei keskiajan osalta voi kuvata muuten kuin tekemällä päätelmiä vanhimmista uuden ajan lähteistä. Kun olen aikaisemmin käyttänyt niitä uuden ajan esityksen lähtökohtana, on niistä nyt pyritty peilaa maan taaksepäin keskiajan oloihin. Tärkeimmät kysymykset, joihin ei 1500-luvun esityksessä ollut tarpeen lähemmin puuttua, ovat muinainen erätalous sekä karjalaisen ja savolaisen väestöaineksen suhde. Niitä on nyt pyritty valaisemaan niin monipuolisesti kuin aineisto sallii. Toistojen välttämiseksi on seuraavan aikakauden yhteydessä jo kuvattu kaskitalous jäänyt nyt vähemmälle. Savon asutuskuvasta jää pääasiallisesti voimaan se, mitä olen aikaisemmin esittänyt 1560-luvun alun aineiston varassa, mutta tunnustan, että suurella työllä kahta vuosikymmentä varhaisempi asutuskuva olisi piirrettävissä. Henkisestä kansankulttuurista ei ole esitettävää sen lisäksi, mitä on saatu irti 1500-luvun aineistosta.
Kartat on piirtänyt puhtaaksi rouva Pirkko Numminen ja henkilöhakemiston laatinut hum.kand. Anetta Pirinen.
Savon historian toimituskunnan puheenjohtaja professori Martti Ruutu on lukenut käsikirjoituksen, ja esitän hänelle kiitokseni arvokkaista huomautuksista.
Helsingissä 30. kesäkuuta 1987
Kauko Pirinen