Savon historia IV

Uudistuksiin heräävä Savo 1870–1918

Savon historia IV – Uudistuksiin heräävä Savo 1870–1918 valottaa modernin Suomen ja suomalaisuuden syntyä Savon näkökulmasta. Kuvattavalla aikakaudella tapahtui monia uudistuksia, joille nykyinen Suomi rakentui. Maatalouden muutos, metsäteollisuuden nousu, kansalaisyhteiskunnan synty yhdistyksineen, koululaitoksen leviäminen, kunnallishallinnon uudistukset sekä yleisen ja yhtäläisen äänioikeuden saaminen muokkasivat myös savolaisten elämää. Savo ei taloudellisesti kulkenut maan kehityksen kärjessä, mutta sen sijaan hengen viljelyn saralla maakunta tuotti korkeinta valtakunnallista tasoa Minna Canthista Joel Lehtoseen ja Juhani Ahoon.

Kirjassa kuvataan elävästi savolaisten elämää ja sen eri puolia laajoihin alkuperäislähteisiin nojautuen. Samalla tulevat hyvin esille Etelä- ja Pohjois-Savon erot ja ominaispiirteet.

ALKUSANAT

Vielä 1800-luvun alkaessa Savo eli omaa ”kaskisavujen kauttaan”. Vuosisadan puolivälin suuri murros ja perustuslaillisen kehityskauden alkaminen monine uudistuksineen heijastui vähitellen myös Savoon. Maakunta ikään kuin siirtyi savupirteistä uunilämmitteisiin taloihin ja kaupunkiasumisen uusiin muotoihin. Savon taloudellista kehitystä oli vauhdittamassa muun muassa Saimaan kanavan avautuminen liikenteelle vuonna 1856 ja rautatien ulottuminen Mikkeliin ja Kuopioon 1889. Kunnallishallinnon, koululaitoksen, terveydenhuollon jne. valtakunnalliset uudistukset loivat puolestaan perustaa kehityksen viriämiselle myös Savossa.

Nyt ilmestyvä Savon historian IV osa käsittää ajanjakson vuoden 1870 tienoilta Suomen itsenäistymiseen. Filosofian maisteri Hannele Wirilander on tässä osassa kuvannut perusteellisesti, alkuperäislähteisiin nojautuen, mutta samalla sujuvasti ja luettavasti ajanjakson mukanaan tuomia muutoksia koko Savon maakunnan ja savolaisten elämässä. Savo ei monistakaan syistä voinut tuona kautena kulkea maan kehityksen kärjessä. Kuvattavan kauden lopulla se oli kuitenkin selvästi heräämässä uudistuksiin elämän eri aloilla.

Savon historian toimituskunta, joka on seurannut aktiivisesti myös nyt ilmestyvän osan kirjoitustyötä, kiittää erityisesti Hannele Wirilanderia erinomaisen ansiokkaasti suoritetusta tutkimus- ja kirjoitustyöstä. Historiasarjan IV-osan julkaiseminen viivästyi taloudellisten syiden sekä säätiön asiamiehen ja pitkäaikaisen toimituskunnan sihteerin FL Antero Nederströmin sairastumisen ja kuoleman johdosta. Kiitoksemme eivät häntä enää tavoita. Samalla toimituskunta kiittää Savon säätiötä ja sen välityksellä Savon kuntia niiden historiatyötä kohtaan osoittamasta kiinnostuksesta ja niiden antamasta taloudellisesta tuesta.

Savossa elokuussa 2008
Savon historian toimituskunta

Eino Murtorinne, puheenjohtaja
Jorma Ahvenainen
Antero Heikkinen
Martti Häikiö
Eino Lyytinen
Paavo Seppänen
Hannu Soikkanen
Pia Puntanen, asiamies/sihteeri

SAATTEEKSI

Savon historian IV osan kirjoittamiseen kulunut viisivuotiskausi on ollut merkkivuosien aikaa. Kirjassa kuvattavalla ajanjaksolla, 1870–1918, toteutui monta keskeistä tavoitetta ja tapahtui monta merkittävää asiaa, joiden saavuttamisesta on nyt kulunut ”pyöreitä vuosia”. On muistettu monien koulujen, seurojen ja yhdistysten satavuotista taivalta, vuoden 1905 suurlakkoa, yleisen ja yhtäläisen äänioikeuden saavuttamista, naisten yhteiskunnallista esiinmarssia ja vuoden 1918 sotatapahtumia. Tiedotusvälineet ovat nostaneet näkösälle keskeisiä asioita, joiden taustojen selvittäminen ja aikalaisten asioihin suhtautuminen on ollut mielenkiintoinen ja nykysavolaisilta tukea saanut työtehtävä.

Tutkimuksen lähtövuosi, 1870, on perua Savon historian aikaisempien osien suunnittelusta. Setäni, professori Kaarlo Wirilanderin kirjoittama Savo kaskisavujen kautena oli määrätty päättymään vuoteen 1870, vaikka se ei ole mihinkään yksittäiseen tapahtumaan erityisesti liittyvä vuosiluku. Vuoden 1870 tienoilla tapahtui kuitenkin monta myöhempää kehitystä uusille urille ohjannutta tapahtumaa. Ns. suuret nälkävuodet käänsivät huomion maanviljelystä karjanhoitoon, elinkeinoelämän rajoitukset ja muuttoa hillinneet määräykset poistettiin, kunnallisuudistus muutti paikallisen päätöksenteon rakenteita, tekniikan kehittyminen aloitti Savossa uudenlaisen teollisen toiminnan kauden ja koululaitoksen kehittyminen sekä suomen kielen aseman parantaminen loivat pohjaa vastuunkantajaryhmien laajenemiselle. Tutkimuksen päättymisvuosi, 1918, taas on selkeä venäjänajan, autonomian, päättymisen ja itsenäisyyden ajan alkamisen taitekohta.

Tutkimuksessa on voitu käyttää monia juuri vuoden 1870 tienoilta alkavia asiakirjasarjoja. Keskitetysti tietoa on löytynyt Suomen keskusvirastojen saapuneista asiakirjoista, kuvernöörien kertomuksista, piispantarkastuspöytäkirjoista sekä piirilääkärien, kunnanlääkärien ja vaivaishoidon tarkastajien kertomuksista. Suomen virallisen tilaston julkaisujakin on tarjolla noin vuodesta 1870 lähtien. Lisäksi vuonna 1863 uudelleen alkanut valtiopäivätyö synnytti monia asioiden taustoja valaisevia komitea-asiakirjoja, ja sanomalehdistä löytyy autonomian ajan lopulta jo runsaasti hyödyllistä ajankuvaa. Valmiita erikoistutkimuksiakin on ollut runsaasti käytettävissä. Varsinkin elinkeino­elämää koskevia tutkimuksia on julkaistu niin paljon, ettei Suomen Elinkeinoelämän Arkiston sinänsä antoisiin alkuperäisaineistoihin ole tarvinnut uppoutua.

Tutkimuksessa käsiteltävä Savo poikkeaa jonkin verran sekä historiallisesta Savon maakunnasta että nykyisistä Pohjois­- ja Etelä-Savon alueista. Mukaan on otettu nykyisin Keski-Suomeen kuuluva Hankasalmi, koska se vielä kuvattavalla kaudella oli osa Rantasalmen kihlakuntaa, Kuopion rovastikuntaa ja Kuopion läntistä vaalipiiriä ja on sen tähden monissa tilastoissa laskettu Savoon kuuluvaksi. Historialliseen Savoon taas eivät aikanaan kuuluneet Pohjois-Karjalan Kaavi ja Rautavaara, mutta nykyisinä Pohjois-Savon kuntina niidenkään alueita ei ole haluttu jättää tutkimuksen ulkopuolelle.

Kiitokset esitän kirjoitustyötä ohjanneelle ja kannustavaa palautetta antaneelle historiatoimikunnalle. Kiitokset myös avuliaalle arkistoväelle, joka auliisti on kaivanut esille hankalastikin löydettäviä lähteitä. Lukijoiden toivon viihtyvän Savon historian IV osan parissa, sillä tavoitteena on ollut koota teos, jota voi lueskella, katsella ja käyttää hakuteoksena.

Mikkelin Rouhialassa 28.2.2006
Hannele Wirilander

Kirjoittaja

Wirilander, Hannele

Savon säätiö
ISBN 978-951-98440-7-7 (sid.)
ISBN 978-951-98440-8-4 (1/1-n.)
ISBN 978-951-98440-9-1 (1/2-n.)