Savon historia II:1

Rajamaakunta asutusliikkeen aikakautena 1534–1617

Savon historia II:1 Rajamaakunta asutusliikkeen aikakautena 1534–1617 kuvaa ensin Savon pohjoisosan ja sitten koko Sisä-Suomen erämaiden asuttamista. Teoksessa seurataan savolaisen kaskenkaatajakansan elämänmenoa kotikonnuilla, kaskimailla, eräretkillä, kauppamatkoilla, kirkkoteillä, käräjätuvassa ja sotapoluilla. Aikakauteen mahtuu myös kolme sotaa. Yhteiskunnan tiukentuva ote johti kansan kapinaan, nuijasotaan. 

Kauko Pirinen käsittelee monipuolisesti savolaisia sukuja ja sukunimiä. Kirjan savolaiset eivät ole harmaata massaa, vaan nimeltä ja suvulta tunnettuja talonpoikia, itsellisiä, ammattimiehiä, sotilaita tai jo paikallisyhteisön hallintoportaille ylenneitä. Mukana kulkevat myös ne esivallan edustajat, joiden tehtävänä oli sopeuttaa savolainen yhteiskunta valtakunnallisen politiikan vaatimuksiin.

Kirjoittaja

Pirinen, Kauko

Professori Kauko Pirinen (1915–1999) oli monipuolinen historiantutkija, arkistomies ja kirkkohistorian professori. Hän oli Savon maakuntahistorian toimituskunnan jäsen vuosina 1951–1999.

KUSTANNUSKIILA OY
Pieksämäki 1982
Sisälähetysseuran kirjapaino Raamattutalo

Kirjan alkusanat

Runsaat kaksi vuosikymmentä on Savon historian II:1 osan nyt ilmestyessä ehtinyt kulua Kaarlo Wirilanderin kirjoittaman Savon historian III osan (ajanjakso 172I–1870) julkaisemisesta. Kuten kirjan alkulauseessa silloin mainittiin, tarkoituksena oli, että silloinen fil. tohtori Kauko Pirinen laatisi edeltävän, Savon linnaläänin itsenäistymisestä vuodesta 1534 isonvihan päättymiseen käsittävän jakson kokonaisuudessaan. Kun kuitenkin karttuvat yliopistolliset virkatehtävät niihin kytkeytyvine kirjallisine töineen rajoittivat tekijän mahdollisuuksia keskittyä Savon historian valmistamiseen suunnitellussa laajuudessaan, toimituskunta päätyi työn varrella II osan jakamiseen kahdelle kirjoittajalle.

Tämä järjestely on samalla tehnyt mahdolliseksi Savon historian perustavan kauden yksityiskohtaisen käsittelyn. Professori Pirisen laadittavaksi jäi siten vuodet 1534–16I7 käsittävä osa II:1, jonka päätöskohtana on Stolbovan rauha.

Ajanjakson 1617–1721 kattavan osan II:2 kirjoittajaksi valittiin dosentti Veijo Saloheimo. Tämä järjestely on myös tehnyt mahdolliseksi molempien osien rinnakkaisen valmistamistyön. Suunnitelmana on osan II:2 käsikirjoituksen valmistuminen vuoden 1983 loppuun mennessä.

Toimituskuntaa oli työn edetessä täydennetty kutsumalla uusiksi jäseniksi professori Hannu Soikkanen ja dosentti Arvo M. Soininen sekä sihteeriksi fil. lisensiaatti, Antero Nederström.

Savon Säätiön valtuuskunta ja hallitus ovat Savon kuntien myötävaikutuksella edelleen huolehtineet Savon historian käsikirioituksen valmistamisen taloudellisista edellytyksistä. Painatuksen ja levityksen hoitaa Kustannuskiila Oy.

Toimituskunta kiittää Savon Säätiötä työnsä vaiheissa jatkuvasti saamastaan suuriarvoisesta tuesta.

Huhtikuussa 1982
Savon historian toimituskunta

Martti Ruutu
Kauko Pirinen
Hannu Soikkanen
Heikki Waris
Kaarlo Wirilander
Arvo M. Soininen
Antero Nederström

Tekijän alkusana

Saatuani päätökseen pitkään vireillä olleen työni haluan esittää joitakin suuntaviivoja, jotka ovat työn kuluessa selkiytyneet ja joita olen pyrkinyt noudattamaan.

Jouduin jatkamaan 1947 ilmestyneestä Savon historian I osasta, jonka ilmoitetaan ulottuvan 1500-luvun puoliväliin. Katsoin kuitenkin välttämättömäksi aloittaa siitä, mistä Savon historian lähteet aukenevat, so. uuden ajan alusta. Näin ollen on tämän jakson alkuvuodeksi merkitty Savon hallinnollisen itsenäistymisen vuosi 1534. Rajahistorian osalta en voinut vastustaa kiusausta mennä tämän aikarajan taaksekin, koska 1500-luvun rajaongelmia ei voi ymmärtää tuntematta tarkoin keskiajan lopun tilannetta. Muuten olen pyrkinyt aikarajaa noudattamaan. Tämä merkitsee ennen kaikkea sitä, etten ole ottanut uudelleen pohdittavaksi Savon ja Karjalan asutuksen välistä suhdetta. Tätäkin kysymystä voidaan tosin lähestyä vasta Kustaa Vaasan ajan lähteistä käsin, mutta se on kuitenkin selvästi keskiajan historian ongelma. Mitä tulee esitykseni päätösajankohtaan, joksi muodostui Stolbovan rauhan vuosi 1617, olen pyrkinyt sitä mahdollisimman tarkoin noudattamaan ja selittämään tutkimusajanjaksoni ilmiöt sen omista lähteistä käsin.

Ryhtyessäni kirjoitustyöhön oli tutkimustilanne se, että Pohjois-Savon asutuksesta oli Arvo M. Soinisen perusteellinen esitys, mutta nykyisen Mikkelin läänin puolelta vain eräitä pitäjänhistorioita, joukossa tosin varsin ansiokkaitakin. Lähdin siitä, että minun oli luotava yhtenäinen kuva koko maakunnan asutuksesta 1500-luvun puolimaissa saman metodin mukaan. Tämä pakotti menemään koko alueen osalta suoraan lähteisiin. Olen pyrkinyt selvittämään yleiskuvan ohella myös maakunnan eri osien väliset erot. Tilasyistä esitystäni oli kuitenkin supistettava. Luvut III ja V ovat lyhennelmiä laajemmasta käsikirjoituksesta. Tämä samoin kuin joukko taulukoita, jotka on jätetty julkaisematta tai joista on julkaistu ainoastaan kuvio, asetetaan tutkijain käytettäviksi Valtionarkistoon.

Toinen työn kuluessa selkiytynyt metodinen periaate on se, ettei tällaisen jatkuvassa asutuksellisessa liiketilassa olevan maakunnan historiaa voida luotettavasti selvittää valikoimalla kvantitatiivista esitystä varten poikkileikkausvuosia tasavälein, vaan aineisto on tutkittava vuosi vuodelta. Tämä lähestymistapa on tarjonnut mahdollisuuden myös lähdekritiikkiin, jossa mm. Savon eri voutikuntien erilainen käytäntö ja sen vaikutus lähteiden tulkintaan on paljastunut. Valitettavasti en ole voinut täysin noudattaa hyvää neuvoa telineiden poistamisesta työn valmistuttua. On tästä tietenkin se hyvä puoli, että asiasta kiinnostunut lukijakin voi saada selville, mihin tieto perustuu ja miten luotettavana sitä voidaan pitää.

Jokainen kirjoittaja joutuu tietenkin ratkaisemaan tutkimuksensa painopistealueet. Kuten kirjalle annetusta nimestä ilmenee, ne ovat asutusliikke.et sekä maakunnan raja-aseman mukaan tuomat ongelmat, joiden johdosta poliittinen ja sotahistoria ovat saaneet suuremman osuuden kuin turvallisemmissa oloissa eläneiden maakuntien historioissa. Savolaisten sukunimien ansiosta asutus- ja väestöhistoriaa ei ole tarvinnut esittää ainoastaan numerollisesti, vaan savolaiset suvut, niiden vaiheet ja levinneisyys ovat päässeet antamaan ilmettä esitykselle. Kirjoittajalla saattaa lisäksi olla omat erikoisalansa, jotka häntä kiinnostavat ja joiden kohdalla hän voi toivoa pystyvänsä antamaan parastaan. Tämän kirjoittajalla ne ovat kirkkohistoria ja oikeushistoria. Olen kiitollinen toimituskunnalle siitä, että se on suonut minulle tilaisuuden esittää eri aloilta ne tutkimustulokset, jotka olen katsonut tietämisen arvoisiksi.

Savon historian toimituskunnan jäsenet ovat lukeneet käsikirjoituksena valmistuneita lukua sitä mukaan kuin olen voinut niitä toimittaa ja esittäneet huomautuksia, joista olen heille kiitollinen. Erityisesti kiitollisuuteni kohdistuu puheenjohtaja Martti Ruudun ohella Savon historian erikoistuntijoihin Kaarlo Wirilandcriin ja Arvo M. Soiniseen. Lisäksi lakir.lis. Pentti j. Voipio on ystävällisesti lukenut luvut VI–VII ja XIII ja esittänyt niistä huomautuksensa.

Karttojen piirtämiseen olen saanut ohjausta fil.tri Arvo Peltoselta Helsingin yliopiston maantieteen laitoksesta ja rouva Pirkko Numminen on piirtänyt kartat puhtaaksi. Kuviot on piirtänyt poikani ylioppilas Pekka Pirinen. Fil.kand. Pentti Papunen on piirtänyt tässä julkaistut sinetit. Kustannustoimittaja, fil.kand. Kaija Piironen on avustanut mm. kuvien valinnassa ja taitossa. Henkilöhakemiston on laatinut teol.kand. Rauno Laakso.

Työn kuluessa olen joutunut vaivaamaan monien arkistojen, kirjastojen ja museoiden virkamiehiä, joista Valtionarkiston ja Tukholman Riksarkivetin henkilökuntaan minua liittää pitkäaikainen virkaveljeys. Lausun heille kaikille kiitokseni.

Helsingissä 30. kesäkuuta 1982
Kauko Pirinen