Savon historia II:2

Savo suurvallan valjaissa 1617–1721

Savon historian II.2 osa kuvaa maakunnan oloja Ruotsin suurvallan paineessa. Kruunu mobilisoi valtakunnan voimavarat veroina ja sotilaina. Osa väkeä väisti näitä rasituksia ja haki helpompia oloja muualta.

Kotiinjääneiden piti lisätä työtään täyttääkseen kruunun vaatimukset. Kaskitalous tehostui. Savo tuotti pääosan Viipurin viemästä tervasta, jota tuli Lappeenrantaan Iisalmesta ja Pielavedeltä asti. Kauppaa käytiin Pohjanmaallakin, ja savolaiset pysyivät siten riippumattomina kaupunkiporvarista.

Savon yhteiskunta kerrostui, kun sotilasaateli toi tänne kartanokulttuurin. Tämän kulutustavat sävyttivät elinkeinojakin.

Puhdasoppisena aikana kirkkojärjestys lujittui ja kansanopetus alkoi. Lukutaito nousi idulle, mutta vanhat uskomukset elivät uuteen kauteen.

Yhteydet Eurooppaan toimivat poikkeuksellisen vilkkaina. Savolaiset sotivat Baltiassa, Venäjällä, Puolassa ja Saksassa. Nihdit rakensivat sillan Lech-virran yli keväällä 1631, ja rakuunat kaatuivat viimeiseen mieheen Lundissa joulukuussa 1676.

Kirjoittaja

Saloheimo, Veijo

s. 1924 Tohmajärvellä, FT 1971, Karjalan tutkimuslaitoksen vanhempi tutkija 1971–89, Joensuun yliopiston dosentti 1973–, professori 1983.

Savon Säätiö
ISBN 951-98440-0-7 sid/kl
ISBN 951-98440-1-5 ns

ALKULAUSE

Savon historian II:2 osan nyt ilmestyessä maakunnan vaiheet ja kehitys ovat yhtenäisesti seurattavissa esihistorian ajoista 1870-luvulle saakka; omaan aikaamme asti etenevä osuus odottaa vielä vuoroaan.

Veijo Saloheimon nyt valmistunut tutkimus Savosta Ruotsin suurvaltakautena ( 1617–1721) täyttää Kauko Pirisen ja Kaarlo Wirilanderin käsittelemien ajanjaksojen väliin jäävän aukon. Tässä työssä tekijällä on ollut etunaan pitkäaikainen perehtyminen erityisesti Itä-Suomen silloisiin asutuksellisiin ja taloudellishallinnollisiin oloihin. Kiittäessään professori Saloheimoa hänen osuudestaan Savon historiaprojektin toteuttamisessa toimituskunta osoittaa kiitoksensa myös Joensuun yliopiston Karjalan tutkimuslaitoksen myötämielisyydestä asiaa kohtaan. Toivomme, että tämänkin Savon historian osan tutkimustulokset voivat hyödyttää myös Savolle läheisen itäisen maakunnan, Karjalan, historian tutkimusta.

Kesäkuussa 1990
Savon historian toimituskunta

Martti Ruutu
Ohto Manninen
Paavo Seppänen
Eino Murtorinne
Hannu Soikkanen
Kauko Pirinen
Arvo M. Soininen
Antero Nederström

KIRJOITTAJAN SANA

Työni vihdoin valmistuessa pyydän kiittää Savon historian toimituskuntaa kärsivällisestä luottamuksesta ja erinomaisen haasteellisesta tehtävästä. Jo etukäteen oli tiedossa kaksi päämotiivia: maankäyttö ja kulttuurimaiseman muotoutuminen sekä toisena väestöekspansio Savossa tuntuneiden paineiden voimasta naapurialueiden väestötyhjiöiden suuntaan, mutta työn mukana kirkastui kokonaiskuvaksi Savoon kohdistunut suurvallan paine ja siitä johtuneet väestön reaktiot. Tätä kokonaisuutta olen yrittänyt työssäni ilmentää.

Karjalan tutkimuslaitoksen tutkijana olen saattanut pohtia ja sulatella yksityiskohtia vailla palkan ja almanakan ristivedon aiheuttamia paineita.

Savon historian toimituskunta on monin tavoin tukenut työtäni. Erikseen pyytäisin kiittää professori Kauko Pirisen auliutta ja asiantuntemusta. Hän on osoittanut minulle lukuisia lähteitä, joita kotipaikkakuntani kokoelmat eivät sisällä ja joiden esiinsaanti olisi muuten ollut ylen vaivalloista.

Kesäapulaisina ja myös Savon Säätiön rahoittamina ovat Anne (nyk. Hartmann), Päivi ja Asko Mielonen sekä Jari Ropponen koonneet lähteitä ja osin työstäneet niitä opinnäytteissään. Karttoja ja kaavioita on piirtänyt puhtaaksi Soili Laulajainen ja lopulliseen muotoon Jukka Päivärinta. Osastosihteeri Tuula Nylander ansaitsee kiitoksen monivaiheisesta, tarkkuutta ja sitkeyttä vaatineesta tekstinkäsittelytyöstä.

Savon historian toimituskunnan ja silloisen Joensuun korkeakoulun keskeisen sopimuksen perusteella teos ilmestyy Savon Säätiön ja Joensuun yliopiston yhteisjulkaisuna, viimeksi mainitun osalta sarjassa Humanistisia julkaisuja.

Joensuussa heinäkuun 6. päivänä 1990
Veijo Saloheimo

Toiseen painokseen on uusittu lähtömuuttoa koskeva luku sekä lisätty lyhyt episodi 30-vuotisen sodan kuvaukseen.

Joensuussa loppiaisena 2000
tekijä