Ernst Lampén – Savolaisuuden symboli

Lehtori ja kirjailija Ernst Adolf Lampén (vuodesta 1936 Iso-Keisari, 1865–1938) tunnetaan ennen muuta savolaisuuden apostolina, leppoisaa huumoria pursuvien, Savoa ja savolaisuutta käsittelevien teosten ja kirjoitusten julkaisijana ja pidettynä puhujana. Hänen aloit-teestaan perustettiin Savon Seura. Lampén oli s nt i-sin Savosta, papin poika Rantasalmelta. Hän kävi kou-lunsa Kuopiossa ja lehtorina Helsingissä toimiessaan loma-aikoinaan samoili Savon salot ja sopukat.

Lampénin isänisää sanottiin talon mukaan Iso-Keisariksi, jolla nimellä hän sai muuttokirjan Porvoo-seen. Mutta ruotsalaisessa kaupungissa sellainen nimi ei käynyt, ja mies muutti sukunimensä Lampéniksi sukunsa kotipitäjän Lammin mukaan. Vuonna 1936 Ernst Lampén ryhtyi käyttämään vanhaa Iso-Keisari-nimeä.

Jos Lampénilla oli sulava kieli, oli hänellä myös notkea kynä. Lampénia ei ole s ttä kutsuttu Suo-men matkailuaatteen isäksi. Hän toimi Matkailulehden ja Turisttidskriftin päätoimittajana vuosina 1912– 1921, ja hän oli aikansa luetuin matkakirjailija. Hänellä oli lähes elämänsä loppuun saakka rautateille ilmaislippu, jota hän ahkerasti käytti kirjaten näkemäänsä ja kokemaansa herkullisiksi kuvauksiksi. Toinen kirjailijan pääteemoista on savolaisuus: Teoksessaan Savo ja savolaiset (1935) Lampén listi Savoa:

Tarkkukoon kieleni kitalakeen, jos sinut unhotan, oi Savo. Onhan onni, että korvankalvoni ovat jo pie-nestä pahasta saaneet kuulla niitä elämänviisauksia ja sukkelia, runomittaisia kompia, mitkä savolaisten suusta niin runsaina vuotavat.

Ernst ”Lampus” Lampénin vanhemmat eivät olleet syntyperäisiä savolaisia, mutta kasvuvuodet Savon maisemissa, Kuopiossa ja Rantasalmella, vaikuttivat häneen niin syvästi, että savolaisten kieli, luonne ja tavat olivat hänen mielestään parasta maailmassa. Pyhä kevytmielisyys oli Lampénin mielestä kuvaavin tapa määritellä savolainen luonne, johon kuului ennen kaikkea järkeileminen, jopa sen äärimmäinen ilmaisumuoto – viisastelu. Lampénin hupaisat, savolaisuuden läpitunkemat matkakuvaukset esimerkiksi teoksissa Suomea maitse ja meritse ja Suomea samoilemassa ovat vieläkin hauskaa luettavaa.

Lampénin tuttavapiiriin kuului taiteilijoita ja kirjailijoita, kuten Jean Sibelius, Juhani Aho, Eino Leino, Joel Lehtonen, L. Onerva ja Ilmari Kianto. 1930-luvulla juuri Lampén antoi Ilmari Kiannolle Iki-Kianto nimen.

Lampén oli myös vapaa-ajattelija: hän kuului Vapaa-ajattelijain liittoon ja oli mukana perusta-massa ympäri Suomea siviilirekisteriin kuuluvien yhdistyksiä uskonnonvapauslain tultua voimaan vuonna 1922. Vapaamielinen ja iän myötä vasemmistolaistunut Lampén oli sitä mieltä, että kukin tulkoon omalla uskollaan autuaaksi. Hänen vapaamielisyytensä ja hyökkäyksensä korkeakirkollisuutta vastaan ei kaikkia miellyttänyt. 72-vuotias Iso-Keisari muilutettiin lapualaismalliin Peinpohjan asemalta Porin suojeluskuntatalon pihalle 8.12.1937. Hän oli matkalla puhumaan Rauman työväenyhdistyksen talolle siviilirekisteriin kuuluvien yhdistyksen perustavaan kokoukseen. Kyydityksen alkuunpanija ja järjestäjä oli alisotilasohjaaja V. M. Laitama Raumalta. ”Minua nauratti niin mitattomasti”, kuittasi Iso-Keisari tapahtuneen.

Lähteet:
Ernst Lampén: Savo ja savolaiset. Helsinki 1935.
www.rantasalmi.fi/palvelut/kirjasto/ernst_lampen
Kostiainen, Auvo, Lampén, Ernst (1865–1938), matkailun edistäjä, kirjailija, lehtori.
Suomen kansallisbiografa 5. SKS.
Helsinki 2005.
Savo 8.1.1935.
Savon Sanomat 9.12.1937, 5.4.1938.
Savon Suunta 16.12.1937
Savon Työ 9.12.1937, 11.12.1937 ja 5.4.1938.